TurveSuomi
  • ETUSIVU
  • UUTISET
  • ARTIKKELIT
  • KOLUMNIT
  • OTA YHTEYTTÄ

Mikko Kiesiläinen
Turpeen verotuen poistaminen olisi fiksua talouspolitiikkaa

Picture
Turpeen polttoa tuetaan alennetulla energiaverolla, jonka kustannus vuoden 2019 budjetissa on arvioitu olevan noin 189 miljoonaa euroa. Verotuki on epätarkoituksenmukainen, sillä turpeenpoltto tuottaa poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia. Jopa enemmän kuin kivihiilen polttaminen. 

Turpeen polton suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 2300 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa noin 80 000 euron tukea per työntekijä. Olisi halvempaa maksaa näille henkilöille vaikka puolet tuosta summasta siitä hyvästä että he eivät tekisi työtään ja silti valtio säästäisi yli 90 miljoonaa euroa vuodessa. 

EU ei pysty puuttumaan

Energiaturpeen verotuki on tosiasiallisesti yritystuki Suomen suurimmalle turveyhtiölle Vapolle ja muille energiaturveyhtiöille. Myös verotuen muodossa annetut yritystuet ovat lähtökohtaisesti EU-komission valvonnan alla. 

Vapon saama tuki täyttää EU-komission laittoman valtiontuen kaikki kriteerit. Se aiheuttaa kustannuksia valtiolle, tuottaa taloudellista hyötyä yhtiöille, kohdistuu valikoivasti suosien tiettyä tuotantoa ja vaikuttaa kilpailuun sekä jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 

Vapon saama tuki täyttää EU-komission laittoman valtiontuen kaikki kriteerit
Ainoa syy miksi EU-komissio ei puutu tähän ympäristölle haitalliseen ja kilpailua vääristävään valtion tukeen on se, että energia-ala on kokonaisuudessaan päätetty jättää yritystukia koskevan lainsäädännön ulkopuolelle.
​

Olisiko vihdoin sopiva aika?

Sipilän hallitus päätti jättää kaikki yritystuet ennalleen. Itse asiassa hallitus päätti lisätä niitä korottamalla ja myöntämällä lisävuosia päättymässä olleelle (ympäristölle haitalliseksi luokitellulle) kuljetustuelle. Koska hallitus ei halunnut myöntää, että se ei kykene leikkaamaan edes ympäristölle haitallisia yritystukia, päätettiin perustaa parlamentaarinen työryhmä. 


Nyt meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa käydään kova vääntö myös turpeen verotuen kohtalosta. Vihreät ovat kampanjoissaan vahvasti korostaneet ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista ja Keskusta puolestaan on perinteisesti puolustanut turpeen erityiskohtelua. Mielenkiinnolla odotamme minkälaiseen lopputulokseen viiden puolueen neuvottelut päätyvät. 

Mikko Kiesiläinen
Kirjoittaja on Liberan toiminnanjohtaja ja vihreiden kuntapoliitikko Helsingistä. Mikko on aiemmin työskennellyt mm. HYY Yhtymän liiketoimintajohtajana ja konsulttina McKinseyllä.
  • ETUSIVU
  • UUTISET
  • ARTIKKELIT
  • KOLUMNIT
  • OTA YHTEYTTÄ